Menneitä tapahtumia kuvina

SAK Pääkaupunkiseudun paikallisjärjestö ry järjesti jäsenyhdistyksien jäsenille kesäretken Söderskärin majakkasaarelle.

Matka tehtiin lauantaina 20.8. Aurinko helli matkalaisia kuin tilauksesta, muuten sateisen loppukesän keskellä. Kauppatorin rantaan aamu kymmeneltä kokoontui iloinen ja innokas xx henkinen joukko jäseniä perheineen. Meren tyrskyistä saatiin tuntea jo heti satamassa, mutta vain hetken, sillä Tukholman laivojen aalloista johtuen lähestulkoon matkan ainoat keikkumiset oli laivan ollessa vielä laiturissa. Auringon ja lämmön lisäksi sää oli muuten lähes tyyni.

Pörtö Linen m/s Söderskär suuntasi kohti Majakkasaarta lähes aikataulussa hiukan merisumuisessa säässä, näkyvyyden ollen kuitenkin erittäin hyvä. Matkalla kohti majakkasaarta saimme ihastella Helsingin itäsaaristoa, jotkut vasta ensimmäistä kertaa. Maisemat olivat mitä mahtavimmat ja näkemisen arvoiset. Osa oli laivassa kuin kotonaan ja toiset taas jännitti hiukan merimatkaa. Merimatkalla täytimme vatsat nauttien poikkeuksellisen herkullista lohikeittoa.

Söderskärin majakkasaarelle saavuimme kahden ja puolen tunnin merimatkan jälkeen noin klo. 12:30. Innokkaimmat kiirehti heti tutustumaan saaren tärkeimpään nähtävyyteen, Majakkaan. Toisille majakka oli liian korkea ja he tyytyivät tutustumaan siihen maasta käsin. Toinen innostus oli naapurisaaren yhdistävä riippusilta, jonka sai ylittää kolme ihmistä kerralla. Saari on kallioinen, karu ja lähes puuton, mutta luonnon monimuotoisuus tuli siellä hyvin esille erilaisin aluskasvillisuuksin. Merivesi oli myös poikkeuksellisen kirkasta ja ennen kaikkea se yllätti ainakin minut, ja totesinkin, että lähes yhtä turkoosin sinistä kuin etelän merillä on tottunut näkemään.

Koska sää helli matkalaisia, niin aikaa saarella olisi voinut viettää paljon pitempäänkin, mutta aikataulu tuli vastaan ja paluumatkalle oli lähdettävä. Kohti Helsinkiä suunnattiin kello 13:45. Paluumatkalla vähäisestäkään merisumusta ei ollut enää tietoakaan. Paluumatkalla, kuten mennessä, osa seurasi matkan varren maisemia ja muuta meriliikennettä kannelta käsin ja osa viihtyi laivan sisätiloissa. Herkuistakaan ei jääty nytkään pois, vaan nautimme päiväkahvit herkullisen lohileivän ja pullan kera. Tässä vaiheessa myös ystävällinen laivanhenkilökunta kuuluu saada kiitosta.

Unohtumattoman kokemuksen ja majakkasaaren historiatietopaketin saanut onnellinen matkajoukko saapui Helsingin kappatorille kello 16:00.
 

Teksti: Petri Leskelä

Kuvat: Petri Leskelä/Nasu Kuuvalo ja Simo Utriainen

Majakkasaaren historiaa.

Söderskärin alueen ensimmäiset rakennukset olivat kalamajoja, joita alueen monet ammattikalastajat käyttivät aina 1900-luvun alkuun asti. 1800-luvun keskivaiheilla viereiselle Kokkomaan luodolle perustettiin luotsiasema ja sinne rakennettiin pieni luotsitupa, jossa luotsit työvuoronsa ajan oleskelivat. Majakka rakennettiin Venäjän vallan aikana, jolloin idänkauppa ja vilkastunut meriliikenne vaativat uutta valomajakkaa ulkosaaristoon. Söderskärin majakka päätettiin rakentaa Mattlandetin saareen, avomeren äärelle, josta valo näkyi kauas merelle, jopa 15 meripeninkulman päähän (noin 27 kilometriä). Majakan alustavat piirustukset teki Albert Edelfelt (taidemaalarin isä) ja lopulliset suunnitelmat valmisteli Ernst Lohrmann.

Majakka valmistui 1862. Majakkatorni oli alun perin tarkoitus tehdä kokonaan harmaakivestä, mutta sitä ei saatu tarpeeksi. Vain kahdeksaan metriin asti riitti kiveä, ja loput oli tehtävä tiilestä. Majakan valmistuessa työntekijöille tarvittiin asuintiloja, ja samaan aikaan majakan kanssa valmistuivat majakanvartijoiden punainen asuintalo sekä maakellari. Majakanvartijat sekä majakkamestari asuivat perheineen saaressa vuoden ympäri, ja majakkamestari huolehti, että työt tuli tehtyä ja opetti myös vartijoiden jälkikasvua. Sauna valmistui 1876 ja majakkamestarin talo 1911.

Majakassa huomattiin pian sen valmistumisen jälkeen vakavia puutteita; se huojui kovassa tuulessa muutaman tuuman, se oli kallellaan ja keskeltä notkolla. 1914-17 se vahvistettiin ratakiskoista, rautavanteista ja betonista rakennetulla ”rautakorsetilla”. Majakan vahvistaminen tapahtui aikaan (1912-17), jolloin koko Suomen luotsilaitos oli venäläistetty ja Söderskärin majakkasaarelle oli tullut venäläinen henkilökunta. Tuona viiden vuoden jaksona tehtiin paljon muutoksia. Luotsituvan sijainti siirrettiin Kokkomaan luodolta viereiseen Bastulandetin saareen hieman suojaisempaan paikkaan. Majakan viereen rakennettiin uusi asuinrakennus, Ryssvillan, joka purettiin 1960-luvulla. Saaresta vedettiin myös suora puhelinyhteys meren alitse Suomenlinnaan, josta luotsilaitosta johdettiin.

Myöhemmin jatkosodan aikana puhelinyhteys oli ratkaisevan tärkeä, sillä majakkasaarella oli tuolloin pieni ilmatorjuntayksikkö sekä lennätin- ja puhelinkeskus. Korkeasta majakkatornista pystyttiin seuraamaan ilmatilaa, ja viholliskoneiden lähestyessä puhelinyhteyden avulla pystyttiin antamaan mantereelle nopeasti ilmahälytys. Kaksi lottaa työskenteli puhelinkeskuksessa, joka sijaitsi majakan toisessa kerroksessa. Saarella asui jatkosodan aikana muutama lotta sekä yleensä joitakin kymmeniä sotilaita. Ilmahälytyksen tultua sotilaat olivat valmiina puolustamaan saarta tykein ja konekiväärein. Saareen ei kuitenkaan sodan aikana kertaakaan hyökätty. Majakka oli sodan ajan pimeänä, mutta silti paikalla oli majakkamestari ja muutama luotsi.

Sotien jälkeen majakan työntekijöillä työt jatkuivat entiseen tapaan vuoteen 1957 asti, jolloin majakan toiminta automatisoitiin ja majakkahenkilöstön virat lakkautettiin. Neljä vuotta myöhemmin myös luotsiaseman toiminta lopetettiin. Tämän jälkeen tyhjilleen jääneisiin rakennuksiin perustettiin ympäristöministeriön alainen riistantutkimusasema, jonka toiminta lakkautettiin 2007. Majakka sai palvella tehtävässään merenkulkijoiden turvana aina vuoteen 1989 saakka, jolloin valo sammutettiin. Suomenlahden väylästö oli kehittynyt ja muuttunut eikä Söderskärin majakalla nähty tuolloin enää olevan merenkulullista merkitystä. Majakka on ollut yksityisomistuksessa vuodesta 2003 lähtien.

Lähde: http://www.soderskar.fi/

VAPPU!

Alueilta saatujen tietojen mukaan SAK:laisiin vappujuhliin osallistui tänä vuonna yli 73 000 ihmistä. Määrä on suurin sitten vuoden 2010, jolloin osallistujia oli noin 76 000.

Eniten juhlaväkeä oli liikkeellä Helsingin Kansalaistorilla, jossa työväen vappujuhlaa seurasi noin 11 000 ihmistä. Myös Helsingin vappukulkue keräsi runsaan osallistujajoukon: Hakaniemen torilta lähteneeseen kulkueeseen osallistui poliisin arvion mukaan 6 000–8 000 henkilöä.

Myös Vaasan vappujuhlassa oli runsaasti väkeä, noin 7 000 henkilöä. Muita suuria väkimääriä keränneitä paikkakuntia olivat Lahti (5 000 osallistujaa), Oulu (4 500), Hämeenlinna (4 000) sekä Jyväskylä ja Kajaani (molemmissa 3 500 osallistujaa).

SAK oli tänä vuonna mukana noin 90 vappujuhlassa eri puolilla Suomea.

lähde: www.sak.fi

Kesäinen retki tehtiin tänä vuonna Verlan Maailmanperintökohteeseen Puuhiomoon ja pahvitehtaaseen

Retkelle osallistui koko bussilastillinen jäseniä eri yhdistyksistä. Sää suosi retkeä ja koko päivä saatiin nauttia auringonpaisteesta. Retki sujui kaikin puolin mukavasti.

Paluumatka meni kuumissa tunnelmissa, ajankohdasta huolimatta, lämpötilaan ei vaikuttaneet kuumentuneet tunteet hallitusta kohtaan, vaan linja-auton rikkinäinen ilmanvaihto.

Järjestäjät saivat kiitosta osallistujilta, joten retki oli onnistunut!

Kiitos kaikille mukana olleille, ensi vuonna taas uudestaan!

Mielenkiintoisia kohteita voi vinkata:

sihteeri.osasto716@gmail.com

Reissusta otettuja kuvia otetaan vastaan yllä olevaan sähköpostiin!